Ruokasalit yleistyivät 1700-luvulla ja juhla-ateriat katettiin joko saliin tai erilliseen ruokailuhuoneeseen. Ruokasali on sisutettu suositulla metsätapetilla, jonka aihe perustui barokin ajan kudottuihin tapetteihin. Tapetit kertovat ajan harrastamasta luonnonromantiikasta mutta myös aikakauden kiinnostuksesta puutarhaviljelyyn. Suomessa säätyläisten puutahoissa alkoivat yleistyä erityisesti hedelmäpuut: omena, luumu, kriikuna, kirsikka ja jopa päärynä.

 Juomalasit ja juomat on katettu sivupöydälle, josta palvelija toi juomia ja huuhteli lasit lasinhuuhtelumaljassa uusia juomia varten. Kaikille ei ollut omia laseja vaan juomia juotiin vuoroittain. Tarjolla oli vettä, paloviinaa, viinejä, punssia ja bishoffia. Sivupöydällä oli myös sokeria niille, jotka halusivat makeampaa viiniä.

 Säätyläisten juhlapöydissä tarjoiltiin eksoottisia ja kalliita ruokia kuten sitruunoita, mausteisia ruokalajeja ja kalliita viinejä. Juhlaillalliset saattoivat kestää koko yön ja kattauksia oli monta. Välissä tanssittiin ja pelattiin korttia. Ylellisellä tarjoilulla ja kalliilla astiastolla osoitettiin sosiaalista hierarkiaa eli säätyyn kuulumista.