1700-luvulla linna toimi ruotsalaisten joukkojen tukikohtana sekä armeijan varastona.

Linnan tärkeimmät toiminnot keskittyivät uusiin linnaa ympäröiviin kehämuurirakennuksiin. Näissä tiloissa sijaitsivat muun muassa sotilaiden tiloja ja Kruununleipomo, jossa pystyttiin leipomaan huomattavia määriä leipää armeijan tarpeisiin.

Päälinna toimi armeijan viljavarastona. Venäläisten miehittäessä linnaa Suuren Pohjan sodan (1713-1721) aikaan linnantupaa käytettiin hevostallina. 1720- luvulla nelitorninen linna muuttui kaksitorniseksi, kun tornien ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevien puolustuskäytävien väliin rakennettiin uusia makasiinihuoneita ja yhtenäinen kolmas kerros muodostui.