Suomenlinna käsittää kahdeksan saarta, joiden kokonaispinta-ala on noin 80 hehtaaria. Suomenlinna ei kuitenkaan ole pelkkiä saaria - se on myös vettä. Itse asiassa linnoituksen merialue on yhtä laaja kuin sen maa-alue. Pinnan alla on aivan erilainen maailma: vedenalainen Suomenlinna. Linnoitusta ympäröivissä vesissä on noin 80 vedenalaista arkeologista kohdetta ja muuta vedenalaista jäännöstä, joihin kuuluu erilaisia löytöjä. Yhdessä luonnollisen meriympäristön kanssa ne muodostavat omaleimaisen ja ainutlaatuisen vedenalaisen kulttuurimaiseman.

Historiallisesti Viaporina tunnettu Suomenlinna oli merilinnoitus ja laivastotukikohta sekä kaupunkikeskus, jossa asui tuhansia ihmisiä, sekä sotilaita että siviilejä. Vuosisatojen ajan meriliikenne saarten ja satamien ympärillä on ollut vilkasta. Linnoituksessa oli kaikenlaisia aluksia, rahtisoutajien ja asukkaiden päivittäisten kuljetusten veneistä suuriin sota-aluksiin, sekä puusta että raudasta valmistettuja. Siksi noin puolet Suomenlinnan vedenalaisista arkeologisista kohteista koostuu laiva- ja venehylkyistä. Osa näistä hylyistä päätyi merenpohjaan onnettomuuksien tai huolimattomuuden vuoksi, osa taas upotettiin tarkoituksella.

Vuosisatojen kuluessa linnoitusta rakennettiin, varustettiin ja kehitettiin kunkin aikakauden sodankäyntitapojen, välineiden ja tarpeiden mukaan. Rantoja vahvistettiin, vesiä padottiin, saaria yhdistettiin ja reittejä suljettiin. Linnoitukseen on sijoitettu telakoita ja telakoita, jotka ovat jättäneet jälkiä aaltojen alle. Näihin jälkiin kuuluu suuria ja mahtavia rakenteita sekä pienempiä, ajan kuluttamia vedenalaisia jäänteitä eri historiallisilta kausilta. Myös sotatoimet ovat jättäneet jälkensä Suomenlinnan pinnan alle.

Tällä kierroksella pääset syvemmälle Suomenlinnan vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Valittuihin kohokohtiin kuuluu hyvin dokumentoituja laivanhylyjä ja kiehtovia vedenalaisia rakenteita, jotka valottavat linnoituksen historiaa vedenalaisesta näkökulmasta.