Herröskatanin kasvisto on hyvin rikas, ja se sisältää useita Ahvenanmaalle ominaisia piirteitä, kuten heinäniittyjä, lehtoja ja lajirikkaita niittyrinteitä. Täällä kasvaa muun muassa valkoista metsäliljaa, Pietarin avaimia sekä suuria verijuurikas-, kuningasminttu- ja neitokuusama-kasvustoja. Kärkipään länsipuolella villiintyvä timotei, joka tunnetaan nimellä "alaston neitsyt", on yksi Herrön ainutlaatuisista lajeista.

Hyönteiseläimistö on lajirikas, ja muuttoaikana Herrö uddenilla voi havaita monia eri lintulajeja. Lintuja, kuten sepelkyyhkyjä, yölaulajia, mustarastas ja ruusufinni viihtyvät metsiköissä. Lintutornista avautuu kaunis näkymä Ahvenanmaan eteläisimmässä kärjessä sijaitsevalle järvialueelle, jossa merikotkia nähdään usein. Linnoituksen rauniot ja laiturin jäännökset ovat peräisin Venäjän ajalta 1809-1917 ja sotavuosilta 1939-1945, jolloin suomalaiset joukot linnoittivat aluetta.

Luonnonsuojelualueella kannattaa seurata merkittyjä polkuja. Oksien katkominen, marjojen, sienien, kasvien, sammalten, jäkälien, puun tai kivien poimiminen on kielletty. Alueella on laiduntavia eläimiä toukokuusta lokakuuhun, ja koirat on pidettävä kytkettyinä.

Nauti luonnosta vastuullisesti: ota vain kuvia ja jätä vain jalanjälkiä.

Lisätietoja