Kuningattaren kamari sekä viereinen Kuninkaansali ovat saaneet nimensä Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin ja kuningatar Maria Eleonooran 1620- luvulla linnaan tekemän vierailun kunniaksi. Kuninkaalliset eivät tiettävästi yöpyneet linnassa käyntinsä yhteydessä.

Kamarin katto ja ikkuna kertovat 1400- ja 1500-luvun rakennustyyleistä. Holvikatto edustaa 1400-luvun tyyliä ja ikkunat 1500-luvun renessanssityyliä. Ensimmäiset lasi-ikkunat Hämeen linnaan asensi turkulainen lasimestari Clemet vuonna 1544. Ennen ikkunalaseja aukot oli peitetty pergamentilla ja puuluukuilla. Linnassa käytettiin keskiajalla ja 1600-luvulla samantyylisiä kalusteita, kuin tilassa oleva pöytä. Alkuperäiset kalusteet eivät ole säilyneet. 1800-luvulla kamaria käytettiin vankilan muonavarastona ja kuulusteluhuoneena. 1890-1950 -luvuilla kamari toimi osana vankilan kirkkoa.