Lat. Billbergia nutans

Ananaskasveihin kuuluva papinkaura oli 1920-luvun funktionalistisen kauden suosittu sisäkasvi. Papinkaura on peräisin Brasiliasta ja kukkii vuoden pimeimpään aikaan. Kukinnan jälkeen kasvin on annettava levätä, eikä sitä saa kastella noin kuukauteen. Kasvi muodostaa suppilonmuotoisia lehtimuodostelmia, joiden pituus on 40–60 cm. Kukinto on värikäs vaaleanpunaisilla suojuslehdillä ja vihertävillä terälehdillä, joissa on siniset ulkoreunat ja keltaiset heteet. Nimi papinkaura tulee kukan muodosta, joka muistuttaa vahvasti kauraa.