1748

Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Merilinnoituksen rakennustyöt aloitettiin Augustin Ehrensvärdin johdolla.

1760 -

Valmistuessaan 1760-luvulla Suuri linnanpiha oli Suomen ensimmäinen monumentaaliaukio. Vinosti asetellut bastionit ja kaaren muotoiset rakennukset loivat aukiolle valeperspektiivin. Tämän optisen harhan avulla korostettiinlinnoituksen hallinnollista keskustaa, jossa sijaitsivat päävartio sekä linnoituksen komendantin asunto.

1772

Augustin Ehrensvärd menehtyi lokakuussa.

1808

Suomen sota. Linnoitus antautui Venäjän armeijalle. Linnoituksesta tuli Venäjän laivastotukikohta 110 vuodeksi.

1855

Krimin sota. Linnanpiha tuhoutui pahoin englantilaisranskalaisen laivaston pommituksessa.

1880 -

Krimin sodassa vaurioituneet Bastion Ekeblad, osa Komendantintaloa, Kenraalintalo sekä toinen kaaren muotoinen päävartiorakennus purettiin. Aukiolle rakennettiin venäläisille upseereille tarkoitettu asuinrakennus.

1918

Suomen sisällissota. Linnoitus liitettiin Suomen valtion alueeseen.

1930 -

Ehrensvärd-museo avautui. Museo edessä oleva ankkuri tuotiin paikalleen.

Piirros suuresta linnanpihasta:
Krimin sodassa vuonna 1855 tuhoutuneet rakennukset näkyvät kuvassa harmaalla.
Rakennukset (ylhäältä alaspäin, vasemmalta oikealle):

Ehrensvärd-museo
Kenraalirakennus
Komentajan talo
Päävartio
Ehrensvärdin hauta
Ekebladin bastioni