1747

Hydroinsinööri Daniel Thunberg (1712–1788) alkoi suunnitella linnoitukseen Euroopan moderneinta laivatelakkaa.

1750

Suuri telakka-allas sai alkunsa kun kahden pikkusaaren väliin rakennettiin pato (kartoissa nro 1). Aluksi allas tyhjennettiin tuulimyllyn (#2 kartoissa) avulla.

1756

Perustettiin saaristolaivasto, jonka tukikohtiin linnoitus kuului.

1762

Laivanrakentaja Fredrik Henrik Chapman alkoi suunnitella uudenlaisia, matalakulkuisia ja ketteriä aluksia saaristolaivastolle.

1764

Ensimmäiset kaleerialtaassa (#4 kartoissa) veistetyt alukset laskettiin vesille telakan uudesta porttiaukosta (#5 kartoissa). Laivatelakan (#7 kartoissa) räjäytys- ja muuraustyöt aloitettiin, mutta työ jäi keskeneräiseksi.

1775 - 1783

Kaleeriallas viimeisteltiin ja jaettiin kahteen osaan. Pienempi korjausaltaaksi (#6 kartoissa) ja isompi (#4 kartoissa) rakennettaville aluksille.

1789

Kaleerialtaassa (#4 kartoissa) rakennettiin 33 tykkijollaa ja kuusi Turunmaafregattia. Talvi 1789–1790 oli jatkuvaa laivanrakennus ja -kunnostustyötä.

1790

Saaristolaivasto saavutti voiton Ruotsinsalmessa käydyssä meritaistelussa Ruotsin ja Venäjän välillä.

1809

Nykyisen Suomen alue siirtyi Ruotsilta Venäjälle, ja linnoituksesta tuli venäläinen varuskunta.

1855

Linnoitusta pommitettiin Krimin sodan taisteluissa, ja useat telakan rakennukset vaurioituivat. Telakkaaltaat olivat täynnä merivettä vuosikymmenten ajan.

1917

Ensimmäisen maailmansodan aikana telakka uudistettiin sotasatamaksi. Suurta allasta (#4 kartoissa) syvennettiin ja vanha korjausallas (#6 kartoissa) täytettiin, sen päälle valmistui sähköistetty pumppu- ja konepajahalli.

1918

Suomen itsenäistyttyä linnoitus sai nimen Suomenlinna, ja siitä tuli suomalainen varuskunta.

1922

Suomen puolustusvoimat rakensi telakka-alueella 1920-luvulla lentokoneita. Telakka toimi myös suomalaisen sukellusvenelaivueen tukikohtana.

1933

Telakan ulkoallas (kartoissa #7) kunnostettiin nykyasuunsa, ja telakalle hankittiin ensimmäinen nosturi.

1945 -

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi maksoi Neuvostoliitolle sotakorvausta, ja telakalla rakennettiin sotakorvausaluksia.

1952

Telakalla valmistui Suomenlinnan lautta, joka aloitti liikennöinnin olympiavuonna.

1985

Telakka siirtyi Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan.

Nykyään

Telakka on edelleen aktiivisessa käytössä. Telakan sisäaltaassa kunnostetaan puualuksia perinteisin menetelmin. Telakalla toimii seppä, purjeneulomo ja veistopaja. Alueella sijaitsee myös pienvenetelakka ja vierasvenesatama palveluineen.